Genesis 27

Aisaknoŋ Jeikob kotuegoŋ muro.

1Aisaknoŋ laligoŋ kouma eja waŋa kolooro jaaya umuŋ kono iwoi mombo iima kotomambaajoŋ amamaaro. Kaeŋ amamaaŋ mutu meria Iisoo koma horoŋ muro karo kokaeŋ ijoro: “Merana moba.” Ii moma kokaeŋ meleema muro: “Amana, nii koi nanjeŋ.”

2Meleema muro kokaeŋ ijoro: “Moba, nii eja waŋa koloojeŋ. Naa kambanoŋ komumaŋati, ii mende mojeŋ. 3Kawaajoŋ gii saanoŋ tiwo wasaga ano kisare gesoga meŋ jolonoŋ kema orowaa borojaŋ meŋ qeŋ noonoŋ kawa. 4Kaŋ nene naaŋawo aiŋnaa so ooŋ mozozoŋgoŋ meŋ kaŋ nona nemaŋa. Ii neŋ nama kotumotue gomaŋa. Ii wala gombe tegoro niinoŋ iikawaa gematanoŋ saanoŋ komumaŋa.”

5Aisaknoŋ meria Iisoowaajoŋ qaa kaeŋ jero Rebekanoŋ ii geja ama moro. Moro Iisoonoŋ mesaoŋ tiwojuŋ meŋ oro qeŋ maŋa mumambaajoŋ juŋnoŋ keno. 6Keno Rebekanoŋ meria Jeikob qaa kokaeŋ ijoro: “Merana moba, maŋganoŋ daga Iisoo qaa kokaeŋ ijoro mojeŋa: 7‘Gii mono oro meŋ kaŋ noma nene naaŋawo ooŋ mozozoŋgoŋ nona nemaŋa. Neŋgo Pombaa jaasewaŋanoŋ kotumotue gomaŋa. Ii wala gombe tegoro iikawaa gematanoŋ saanoŋ komumaŋa.’ 8Kawaajoŋ merana, mono geja awaagadeeŋ ama moba. Qaa dologo koi jeŋ kotoŋ gomaŋati, gii mono iikawaa so amba. 9Mono meme tuuŋnoŋ kema iikanoŋa meme (noniŋ) doŋa kelegawo woi meŋ kaŋ nona niinoŋ iikanoŋ maŋgaa aiŋaa so nembanene naaŋawo ooŋ mozozoŋgomaŋa. 10Ooŋ mozozoŋgowe meŋ kema amaga muna neŋ kotumotue gonaga. Iikawaa gematanoŋ saanoŋ komuwaa.”

11Kaeŋ jero Jeikobnoŋ moma nemuŋa Rebeka kokaeŋ ijoro: “Nemuna moba, dana Iisoonoŋ sele juyawo koloojato, noo selenanoŋ solaŋa kolooja. 12Maŋnanoŋ nii noosiriŋ monagati eeŋ, nii iwaa jaasewaŋanoŋ tiliqili eja kaaŋa koloowe moma nombabo. Kaeŋ moma nono kotumotue qaagoto, qasumasuaa horowe neenaa qananoŋ ubabo.”

13Kaeŋ ijoro nemuŋanoŋ kokaeŋ jero moro: “Merana, qasuaaŋ gonagati eeŋ, iikanoŋ mono saanoŋ noo qananoŋ ubaa. Giinoŋ mono kileŋ qaa jejeŋi, ii moma teŋ koma kema iwoi ii meŋ kawa.”

14Kaeŋ jero kema meme (noniŋ) woi meŋ kaŋ nemuŋa muro. Muro nene aiŋawo maŋanoŋ naaŋa moroti, iikawaa so ooŋ mozozoŋgoro. 15Ooŋ mutu meria Iisoowaa opoqiisi malekuya awaa totooŋ opo kowianoŋ galeŋ konoti, ii meŋ meria kanageŋa Jeikob muro mouro. 16Mouro meme (noniŋ) selia ii meŋ boria kokosiiŋ aroya solaŋa esuuro. 17Esuuŋ nene aiŋawo ano bered ooroti, ii meŋ Jeikobwaa borianoŋ ano.

18Ano meŋ maŋaanoŋ kema “Ama!” jero.

Jero kokaeŋ meleeno: “Oo merana, gii moronoŋ?”

19Kaeŋ meleeno maŋa kokaeŋ ijoro: “Nii mutu meraga Iisoo. Jeŋ kotoŋ nonjaŋi, nii mono iikawaa so andaborojeŋ. Saanoŋ waama rama orona meŋ kajeŋi, ii neŋ kotuegoŋ nomba.”

20Kaeŋ ijoro moma meria kokaeŋ qisiŋ muro: “Merana, ii mono nomaeŋ uulaŋawo mokoloojaŋa?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno:

“Anutu, goo Poŋganoŋ mono ilaaŋ nono ii uulaŋawo mokoloojeŋa?”

21Kaeŋ meleeno Aisaknoŋ Jeikob kokaeŋ ijoro: “Merana, gii oŋanoŋ merana Iisoo koloojaŋ me qaago, ii momambaajoŋ mono saanoŋ kosonanoŋ koi kana goosirimaŋa.” 22Kaeŋ ijoro maŋa Aisakwaa kosianoŋ keno oosiriŋ moma kokaeŋ jero: “Qaa aroganoŋ Jeikobwaa aroya koloojato, boroganoŋ Iisoowaa boria kaaŋa.” 23Boria juyawo data Iisoowaa boro tani kaaŋa koloorotiwaajoŋ Aisaknoŋ ii mende moma kotoŋ muŋ kotuegoŋ mumambaajoŋ ano. 24Kileŋ mombo kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii oŋanoŋ merana Iisooga me qaago?”

Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Nii mono Iisooga.”

25Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro: “Merana saanoŋ oroga tosaaŋa nona neŋ kotumotuena gomaŋa.” Kaeŋ ijoro ii muro nero. Nero wain apu tosaaŋa motooŋ maama muro nero. 26Neŋ nama meria kokaeŋ ijoro: “Gii saanoŋ kosonanoŋ kaŋ buuna kitoŋ newa.”

27 ^a Kaeŋ ijoro kosianoŋ kema buuta kitoŋ nero. Nero opoqiisi malekuyaa moroŋa moma kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jero:

“Aha merana, Poŋnoŋ juŋ kotuegoro eji, noo meranaa
selianoŋ uŋkoowa awaa soro kaaŋa kolooro mojeŋ.
28Anutunoŋ mono siwewaa bedu uŋjijiya ano
namowaa toomoriaŋa togoŋ gono yaka logoyaga,
yagoŋ dumuŋ kota ano wain apu iwoiga ii honoŋa qaa asugiŋ seiwu.
29 ^b Kantria kantria yoŋonoŋ mono weleŋ qeŋ goma laligowu.
Kanageso tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ mono simiŋ kuma goma laligowu.
Giinoŋ mono geeŋgaa daremunuruga yoŋoo eja poŋgia kolooŋ laligowa.
Nemuŋgaa merauruta yoŋonoŋ mono simiŋ kuma goma laligowu.
Moŋnoŋ qasuaaŋ gombaati, qasumasuaanoŋ mono iwaa qaganoŋ ubaa.
Moŋnoŋ kotuegoŋ gombaati, kotumotuenoŋ mono iwaa qaganoŋ ubaa.” Kiaŋ.

Iisoonoŋ maŋanoŋ kotuegoŋ mubiwaajoŋ weleno.

30Aisaknoŋ Jeikob kotuegoŋ mudabororo maŋaanoŋ miri uuta mesaoŋ seleeŋgeŋ keno alanzaŋ iikanoŋadeeŋ data Iisoonoŋ tiwojuŋ laligoro tegoro mirinoŋ karo. 31Kaŋ iinoŋ kaaŋagadeeŋ nene naaŋawo ooŋ mozozoŋgoŋ meŋ kaŋ maŋa muŋ kokaeŋ ijoro: “Amana, saanoŋ waama rama orona tosaaŋa neŋ kotumotuega nomba.”

32Kaeŋ ijoro maŋa Aisaknoŋ kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii moronoŋ?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleema ijoro: “Nii mutu meraga Iisoo.” 33Kaeŋ ijorotiwaajoŋ Aisaknoŋ aaruŋ lalaŋaniŋ jeneŋa mamaga ororo kokaeŋ ijoro: “Gii mende kana iikanoŋ tiwojuŋ eja moŋnoŋ oro meŋ kaŋ nonjaati, ii mono moronoŋ? Iinoŋ ii nono neŋ kotumotuena mono mudaborojeŋa. Ii mudaborojeŋatiwaajoŋ iikanoŋ mono oŋanoŋ iwaa qaganoŋ eŋ ubaa.”

34Iisoonoŋ maŋaa qaa jeta ii moma uukonduŋ ama amburereŋ meŋ silama saama maŋaajoŋ kokaeŋ weleno: “Amana, nii mono kaaŋagadeeŋ kotuegoŋ nomba.”

35Kaeŋ welenoto, maŋanoŋ meleema ijoro: “Koganoŋ mono tiliqili qaganoŋ kaŋ goonoŋ kotumotue tagoŋ meŋ kenja.”

36 ^c Kaeŋ ijoro Iisoonoŋ kokaeŋ jero: “Konanoŋ mono indiŋa woi tiligoŋ nono laligojeŋ: Iinoŋ wala asugiwetiwaa qabuŋaya ii wala nuandabororo ano kete noonoŋ kotumotue ii kaaŋagadeeŋ tagoŋ nuama meja. Kawaajoŋ qata Jeikob (tiliqili eja) qamakejoŋi, ii mono soyanoŋ kolooja. Kotumotue moŋ mono noojoŋ eŋ gonja me qaago?”

37Kaeŋ jero maŋanoŋ Iisoowaajoŋ kokaeŋ meleeno: “Moba, niinoŋ koga goo eja poŋga laligowaatiwaajoŋ kuuŋ mujeŋ. Tinitosauruta kuuya yoŋonoŋ ii weleŋ qeŋ muŋ laligowutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ. Yaka logoya, yagoŋ dumuŋ kota ano wain apu iwoi ii mono jedaborojeŋa Anutunoŋ ii muŋ laligowaa. Oo merana, naa kotumotuena moŋ toroqeŋ eŋ nonagi, ii gombenaga? Ii mono amamaajeŋ.”

38 ^d Kaeŋ meleeno maŋaajoŋ kokaeŋ jero: “Oo amana, kotumotue motooŋgo iigadeeŋ mono eŋ gonja me nomaeŋ? Oo amana, mono nii moŋ kotuegoŋ nomba.” Kaeŋ jeŋ kanaiŋ silama saaro.

39 ^e Saaro maŋanoŋ kokaeŋ meleema ijoro:

“Moba, giinoŋ mono baloŋ toomoriaŋawo mesaoŋ koriganoŋ kema laligowa.
Iikanoŋ sombimbaa bedu uŋjijiya ii kanakeewaŋga mende kamaaŋkebaa.
40 ^f Gii manjawaa soo somatanoŋ ejemba laŋ uŋuŋ

laaligoga aŋgoŋ koma kogaa weleŋqeqeya kamakamaata kolooŋ laligowa.
Kaeŋ laligowagato, kanawaeŋ qeŋ koga utama muŋ kambaŋ iikanoŋ
kareŋ motoŋ iwaa galeŋ koŋkoŋa uŋuŋ yakariŋ geeŋgaa nanaŋ laligowa.”
41Maŋanoŋ Jeikob kotumotueya muroti, Iisoonoŋ iikawaajoŋ ama kanaiŋ koga uukazi moma muŋ laligoro. Aŋaa uutanoŋ kaeŋ moma alia mombaajoŋ kokaeŋ jero: “Maŋnaraa koomuyaa kambaŋanoŋ mono torija. Iinoŋ komuro jiŋgeŋ qama saama kambaŋ iikanoŋ saanoŋ kona Jeikob qewe komuwaa.”

42Iisoowaa momoyanoŋ kaaŋa kolooro moŋnoŋ iikawaa buzuya moma Rebekawaanoŋ kema jero moma meria kanageŋa Jeikobwaajoŋ qaa ano kema wama karo kokaeŋ ijoro: “Moba, daga Iisoonoŋ mono iroŋa meleeno qaganoŋ uro guro komuwagatiwaajoŋ romoŋgoja. 43Kawaajoŋ merana, niinoŋ qaa gijomaŋati, ii mono teŋ komba. Mono keteda koi waama oloŋ koma Haran gomanoŋ naana Labambaanoŋ kemba. 44Kema iwo kambaŋ tosaaŋa toroqeŋ laligona dagaa uuduuduuyanoŋ olomoowaa. 45Uuduuduuya olomooŋ kamaaro iwoi ama munati, ii duduurogo niinoŋ kawaa gematanoŋ goojoŋ qaa ambe karo guama kawu. Iinoŋ guro komuna moŋnoŋ ii qero komuwabo. Mono naambaajoŋ kambaŋ motooŋgo iikanondeeŋ ororoŋ qaoni oromesaoŋ saamambo.” Kiaŋ.

Aisaknoŋ Jeikob wasiro Labambaanoŋ keno.

46Rebekanoŋ loya Aisakwaanoŋ kema kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ eŋarowoina Hit emba yoroojoŋ ama toroqeŋ laligomambaajoŋ mojona tiiro siimbobolo momakejeŋ. Jeikobnoŋ kaaŋagadeeŋ Hit yoŋoo boraurugia yoŋoonoŋga moŋ eŋarowoinara kaaŋa embiaga mewabo. Baloŋ kokanoŋ koloogiti, iyoŋoo siligia mono kaaŋagadeeŋ eja. Kaaŋa moŋ meŋ kawaboti eeŋ, niinoŋ mono laaligona naambaajoŋ toroqeŋ laligowenaga? Siimbobolonanoŋ mono toroqeŋ honoŋa qaa koloowabo.” Rebekanoŋ kaeŋ jero.